Siirry sisältöön
Aideon

AIDEON OPPI · TUTUSTU

Historiaa, jota voi lukea ja tutkia.

Valitut Historia 8:n luvut näyttävät, miten teksti, lähde, kuva ja oma tehtävä rakentavat ymmärrystä yhdessä.

Aloita ensimmäisestä luvusta

AIKAMME JÄLJET · HISTORIA 8

Kolme kohtaa kirjasta

Vaihda lukutekstin syvyyttä, tutki aineistoa ja palaa tehtävästä takaisin lähteeseen.

TUTKI ILMIÖTÄ

Havainnollistukset

Jokainen näyte auttaa vastaamaan yhteen historian kysymykseen.

Kuvasta yhteiskuntaan

Miten päätös muuttui avuksi?

Lääkäri tutkii pehmustetulla pöydällä makaavaa vauvaa. Mustavalkoinen valokuva neuvolasta vuonna 1951.

1951

Hoitoa oli jo ennen vuoden 1972 lakia.

Lääkäri Paavo Leisti tutkii vauvaa Helsingin Punavuoressa. Uusi neuvola oli avattu alueen lapsiperheitä varten.

Vuoden 1972 uudistus ei siis aloittanut kaikkea terveydenhoitoa. Se laajensi yhteistä vastuuta hoidosta.

Saivatko kaikki perheet hoitoa yhtä helposti?

Pelkkä valokuva ei kerro sitä. Näemme yhden hoitohetken. Kuvan tiedoista saamme paikan ja vuoden. Muiden perheiden tilanteen selvittämiseen tarvitaan lisää lähteitä.

Eino Heinonen / Helsingin kaupunginmuseo, 1951. Merimiehenkatu 43, Helsinki. Kuva esitetään kokonaisena. Kuvan tiedot · Public Domain Mark

Kolme askelta kohti yhteistä turvaa

Valitse vuosi ja seuraa, miten uudistus saattoi auttaa arjessa.

Äitiysavustus laajeni
  1. Päätös

    Äitiysavustus tuli kaikkien äitien saataville. Sitä oli jaettu vähävaraisille äideille jo vuodesta 1938.

  2. Apu arjessa

    Perhe sai apua vauvan tarvitsemiin tavaroihin. Avustuksella tuotiin äitejä myös terveydenhoidon piiriin.

  3. Mitä muuta tarvittiin?

    Avustuksen lisäksi tarvittiin paikkoja, joissa äidit ja vauvat saivat hoitoa.

Kela: äitiysavustuksen historia

Miten Euroopan rajat muuttuivat?

Vertaa valtioiden nimiä ja rajoja ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sen jälkeen.

Etsi Itävalta-Unkari Saksan eteläpuolelta. Se on suuri yhteisvaltio. Vaihda sitten vuoden 1924 karttaan ja etsi sama alue.

Kartta näkyy kokonaan. Suurenna, kun tutkit paikannimiä.
Historiallisen kartaston Euroopan kartta vuosista 1871–1914. Valtioita erotetaan eri väreillä. Saksa on Ranskan ja Venäjän välissä; Itävalta-Unkari sijaitsee sen eteläpuolella.

Europe, 1871–1914. Kartaston vuoden 1926 painos, sivut 166–167.

Avaa alkuperäinen kartta tiedostona uuteen välilehteen

Kolme karttanimeä avuksi

Austria-Hungary
Itävalta-Unkari
Austria
Itävalta
Hungary
Unkari

Vuoden 1924 kartta näyttää tilanteen useita vuosia sodan päättymisen jälkeen. Se ei ole Versailles’n rauhan vuoden 1919 kartta.

Kartat näyttävät valtioiden rajoja ja nimiä. Niistä ei voi päätellä, mitä kieliä alueiden asukkaat puhuivat.

Karttojen alkuperä ja lukeminen

William R. Shepherd kokosi kartat historialliseen kartastoon. Molemmat kuvat ovat vuoden 1926 painoksesta. Ensimmäisen kartan otsikossa on aikaväli 1871–1914, toisen otsikossa vuosi 1924.

Kuvat ovat kokonaisia alkuperäisiä karttasivuja. Rajaviivoja tai värejä ei ole muutettu. Karttojen värit eivät tarkoita samaa molemmissa kuvissa: tarkista kummankin oma selite. Vertaile tunnistamiasi valtioita, älä pelkkiä värialueita.

Kartaston tiedot ja molemmat kartat: University of Texas Libraries.

Valittu kartta kirjaston kokoelmassa.

William R. Shepherd, 1926 · University of Texas Libraries. Public domain.

Tutki muutosta · 1750–1900

Miten tehtaiden kasvu muutti kotien määrää ja sijaintia?

Valitse Kodit. Vertaa vaiheita Ennen tehtaita ja Tiheä asuminen. Seuraa samoja rakennuspaikkoja. Muita vaiheita ja kohteita voit tutkia tämän jälkeen.

Kaupunki, joka muuttui

Viisi näkymää samaan paikkaan.

Kaupungin vaiheet ovat myös selityksessä.

Noin 1700-luvun puoliväli

Ennen tehtaita

Mallin lähtötilanteessa tekstiilityö on hajallaan kodeissa ja pienissä työpajoissa. Työ ei vielä keskity suuriin tehdasrakennuksiin.

Kuvitteellinen englantilainen kaupunki. Ajankohdat ovat likimääräisiä; muutokset limittyivät.

Vaiheet ja mallin rajaus tekstinä

Kuvitteellinen teollisuuskaupunki Englannissa, Britanniassa, noin 1750–1900. Malli yhdistää eri paikkojen historiallisia muutoksia; se ei esitä Manchesteria, Tamperetta tai muuta tiettyä kaupunkia. Vaiheet ovat likimääräisiä ja muutokset limittyivät. Kaikki kaupungit tai ihmiset eivät kokeneet niitä samalla tavalla.

Tehtaiden kasvu yhdisti työpaikat, asunnot ja kuljetusreitit uudella tavalla. Tuotannon lisääntyminen ei kuitenkaan yksin ratkaissut työolojen tai asumisen ongelmia: parannuksiin tarvittiin vaatimuksia, päätöksiä ja käytännön työtä.

  1. Ennen tehtaita · Noin 1700-luvun puoliväli

    Mallin lähtötilanteessa tekstiilityö on hajallaan kodeissa ja pienissä työpajoissa. Työ ei vielä keskity suuriin tehdasrakennuksiin.

    Työ
    Kodeissa ja työpajoissa valmistettiin lankaa ja kangasta käsityönä. Työkalut auttoivat ihmisiä, mutta suurta yhteistä koneistoa ei tarvittu.
    Kodit
    Koti saattoi olla samalla tuotannon paikka. Mallin harvat rakennukset auttavat vertaamaan tätä myöhempiin tehtaisiin ja asuntokortteleihin.
    Kuljetukset
    Tiet ja vesireitit yhdistivät tuotannon paikkoja markkinoihin. Rautatie ei vielä kuulu mallin kuljetuksiin.
    Elinolojen uudistaminen
    Kaupungin myöhemmät uudistukset eivät vielä näy lähtötilanteessa. Työhön liittyi vaaroja jo ennen tehtaita; pieni rakennusmäärä ei kerro ihmisten hyvinvoinnista.
  2. Vesivoima · 1700-luvun loppupuoli

    Vesivoima käyttää tehtaan koneita. Tuotannon kokoaminen yhteen rakennukseen muuttaa myös sitä, missä ja millaisessa tahdissa ihmiset työskentelevät.

    Työ
    Virtaus pyörittää vesiratasta, jonka liike siirretään tehtaan koneille. Koneiden käyttövoima ei korvaa kaikkea ihmistyötä.
    Kodit
    Tehtaan työpaikat lisäävät asuntojen tarvetta lähistöllä. Malli näyttää, miten työn ja asumisen paikat alkavat kasvaa yhdessä.
    Kuljetukset
    Tehdas tarvitsee toimivan yhteyden sekä raaka-aineiden tuontiin että tuotteiden myyntiin. Veden käyttövoima ei yksin riitä tuotantoon.
    Elinolojen uudistaminen
    Tehdas sitoo työntekijät yhteiseen työaikaan ja koneiden tahtiin. Varhaisten tehtaiden työoloille ei vielä ole tehokasta viranomaisvalvontaa.
  3. Höyry ja rautatie · 1800-luvun alkupuoli

    Höyryvoima vähentää tehtaan riippuvuutta virtaavasta vedestä. Rautatie yhdistää tehtaan tavarakuljetukset entistä laajempaan verkostoon.

    Työ
    Kattilan höyry liikuttaa höyrykonetta, josta akselit ja hihnat välittävät liikkeen työkoneille. Tehdas tarvitsee yhä työntekijöitä.
    Kodit
    Teollisuuden työpaikat houkuttelevat uusia asukkaita. Asuntojen rakentaminen kytkeytyy tehtaisiin, mutta asuntojen määrä ei vielä kerro niiden laadusta.
    Kuljetukset
    Rautatie kytkee tehtaan hiilen ja raaka-aineiden saantiin sekä tuotteiden kuljetukseen. Myös tiet ja vesireitit jäävät käyttöön.
    Elinolojen uudistaminen
    Tehtaiden kasvaessa lasten työ ja pitkät työajat herättävät vaatimuksia muutoksista. Työolojen sääntely alkaa kehittyä jo ennen mallin viimeistä vaihetta.
  4. Tiheä asuminen · 1800-luvun keskivaihe

    Työpaikkojen kasvu kokoaa ihmisiä kaupunkiin. Tiheä rakentaminen voi tarjota asunnon työn läheltä, mutta puhtaan veden ja kunnollisen viemäröinnin puute vaikeuttaa arkea.

    Työ
    Tehtaat tarvitsevat työvoimaa myös koneiden yleistyessä. Työ tarjoaa palkkaa, mutta pöly, melu ja suojaamattomat koneet voivat vaarantaa työntekijän terveyden.
    Kodit
    Ahtaissa asunnoissa on vähän tilaa, ja vesipisteitä sekä käymälöitä jaetaan. Kaikki eivät silti asu näin: varakkailla on enemmän mahdollisuuksia valita kotinsa.
    Kuljetukset
    Varasto ja rautatie yhdistävät tehtaan kaupungin ulkopuolisiin ostajiin. Mallin tiheä kortteli kuuluu siis laajempaan tuotannon ja kaupan yhteyteen.
    Elinolojen uudistaminen
    Vuoden 1833 tehdaslaki rajoitti lasten työtä tekstiiliteollisuudessa ja toi valvontaan tarkastajia. Lakia myös kierrettiin: sääntö ei yksin varmistanut sen noudattamista.
  5. Elinoloja uudistetaan · 1800-luvun loppupuoli

    Kouluja sekä vesi- ja viemäriverkostoja laajennetaan päätöksillä ja rakentamalla. Tehtaiden kasvu jatkuu, mutta paremmat elinolot vaativat myös yhteisiä ratkaisuja.

    Työ
    Koulunkäynnin laajeneminen muuttaa lasten arkea. Se ei heti poista ansiotyötä: perheet voivat edelleen tarvita myös lasten hankkimia tuloja.
    Kodit
    Vesijohtojen ja viemärien rakentaminen parantaa asumisen edellytyksiä. Uudet säännöt eivät kuitenkaan korjaa kaikkia vanhoja asuntoja samalla kertaa.
    Kuljetukset
    Tehtaat, varastot ja kuljetusreitit säilyvät uudistuvan kaupungin osina. Asumisen parantaminen ei tarkoita teollisen työn loppumista.
    Elinolojen uudistaminen
    Vuoden 1870 laki mahdollisti paikallisten koululautakuntien uudet koulut Englannissa ja Walesissa. Vuoden 1875 terveyslaki vahvisti kuntien vastuuta esimerkiksi viemärien ylläpidosta. Päätökset piti myös toteuttaa.
Mallin tietolähteet
  • Textiles Gallery, Upper Level · Book 2 · Science and Industry Museum

    Painetut sivut 10–12: kehräys ja kudonta kodeissa sekä pienissä työpajoissa ennen tehdastuotantoa. Sivut 26–30: ihmistyö ja koneiden voimansiirto. Mallin rakennukset eivät kopioi museon esineitä tai tiettyä tehdasta.

  • Richard Arkwright: Father of the factory system · Science and Industry Museum

    Osat Creating a factory system ja Working lives transformed: vesiratas, koneiden yhteinen käyttövoima, edelleen tarvittu ihmistyö sekä tehtaan työrytmi. Malli ei esitä Cromfordia tai sen vesijärjestelmää.

  • Peel, Williams & Peel steam engine · Science Museum Group

    Museon esinekuvaus tukee hiilen, kuumennetun veden, höyryn ja koneen liikkeen yhteyttä. Kaupunkimalli ei ole tämän yksittäisen koneen tekninen rekonstruktio.

  • Mapping Manchester’s engines · Science and Industry Museum

    Höyryvoiman sijaintiedellytykset, hiilen ja veden tarve sekä tuotannon kuljetusyhteydet. Vähäisempi riippuvuus vesirattaan virtauksesta ei tarkoita, että höyrytehdas ei tarvinnut vettä. Manchesterin esimerkeistä ei johdeta mallikaupungin täsmällistä rakennushistoriaa.

  • First in the world: The making of the Liverpool and Manchester Railway · Science and Industry Museum

    Tiet ja vesireitit ennen rautatietä sekä vuonna 1830 avatun rautatien tavarakuljetukset. Mallin alkupuolen 1800-lukunäkymä sisältää rautatien; se ei väitä höyryrautateiden olleen tavallisia jo vuosisadan alussa.

  • Ancoats: From cotton to cool · Science and Industry Museum / kuraattori Katie Belshaw

    Museon tutkimukseen ja kokoelmiin pohjautuva kuvaus tehtaiden, työväenasuntojen ja kuljetusreittien kasvusta. Ancoats on lähteen esimerkki; dioraama ei jäljennä sen kortteleita, ajankohtia tai rakennuksia.

  • Victorian homes · The National Archives

    Arkiston valokuviin ja väestölaskenta-aineistoon perustuva oppimateriaali: asuntojen ahtaus, yhteiset vesipisteet ja eri varallisuusryhmien erilainen asuminen. Ei malliperhettä, asukaslukua tai asuntokohtaista tulo- tai terveyspäätelmää.

  • Health, safety and welfare at work · Science Museum

    Työn riskit ennen teollistumista sekä teollisen työn kone-, pöly- ja meluhaitat. Pienestä tai suuresta rakennusmäärästä ei päätellä kaikkien työntekijöiden hyvinvointia.

  • The 1833 Factory Act · UK Parliament

    Tekstiiliteollisuuden lapsityön rajoitukset, tarkastajajärjestelmä sekä valvonnan puutteet. Uudistukset alkavat ennen viimeistä mallivaihetta; laki ei lopettanut kaikkea lasten työntekoa.

  • The 1870 Education Act · UK Parliament

    Englannin ja Walesin koululautakunnat ja koulutarjonnan täydentäminen. Skotlannin vastaava laki oli vuodelta 1872. Vuosi 1870 ei yksin tarkoita kaikille pakollista maksutonta opetusta tai lasten työn loppua.

  • Victorian towns, cities and slums · UK Parliament

    Vuosien 1872 ja 1875 terveyslait, paikallinen vastuu sekä vesi- ja viemärijärjestelyt. Uudistukset eivät korjanneet kaikkia vanhoja asuntoja kerralla tai tehneet koko joesta puhdasta. Kaupunki on rajattu Englantiin.

Lama 1930-luvulla · syyt ja seuraukset

Miksi vaikeudet palasivat yrityksiin?

Seuraa nuolia. Sama ihminen voi olla sekä työntekijä että ostaja.

Takaisin tilauksiin

Vaihe 1 / 4

Tehtaan tilaukset vähenevät

Kaupat tilaavat tehtaalta vähemmän tavaroita, kun ostajia on vähemmän. Tavaroille on siis vähemmän kysyntää. Tehdas ei saa entiseen tapaan tuloja myynnistä.

Kun tilauksia tulee vähemmän, tehdas voi vähentää tuotantoa ja työntekijöitä.

Kuvio näyttää yhden kriisiä vahvistaneen ketjun. Se ei yksin selitä koko maailmanlamaa eikä kuvaa jokaisen yrityksen tai perheen kokemusta. Myös pankkikriisit, kansainvälinen kauppa ja päättäjien ratkaisut vaikuttivat.

Lue koko ketju tekstinä
  1. Tehtaan tilaukset vähenevät. Kaupat tilaavat tehtaalta vähemmän tavaroita, kun ostajia on vähemmän. Tavaroille on siis vähemmän kysyntää. Tehdas ei saa entiseen tapaan tuloja myynnistä. Kun tilauksia tulee vähemmän, tehdas voi vähentää tuotantoa ja työntekijöitä.
  2. Tuotantoa ja työtä vähennetään. Tehdas valmistaa vähemmän tavaroita. Se voi lyhentää työaikaa tai irtisanoa työntekijöitä. Tässä esimerkissä perheenjäsen menettää työnsä. Työn menetys pienentää perheen palkkatuloja.
  3. Perheen palkkatulo pienenee. Palkan menetys jättää perheelle vähemmän rahaa ostoksiin. Rahalla saatavien tavaroiden ja palvelujen määrää kutsutaan ostovoimaksi. Myös hinnat ja perheen muut tulot vaikuttavat siihen. Kun rahaa on vähemmän, perhe joutuu vähentämään ostamista.
  4. Perhe ostaa vähemmän. Perhe lykkää hankintoja ja ostaa vähemmän tavaroita. Kun moni perhe joutuu tekemään samoin, kauppojen myynti vähenee. Kaupat tilaavat tehtailta entistä vähemmän. Vaikeus palaa yrityksiin: tilaukset voivat vähentyä lisää. Kierre voi vahvistaa itseään.

Numerot ovat tämän esimerkin lukujärjestys. Ne eivät ole vuosilukuja. Samat vaikutukset voivat olla käynnissä yhtä aikaa.

Kirjan laatima havainnollistus. Lähteet: Federal Reserve History: pankkikriisit, laman kulku ja Roosevelt Library: kriisi ja uudistukset.

ESIMERKKEJÄ ESITYKSISTÄ

Diat oppimisen tueksi

Nämä ladattavat näytteet on koottu erikseen julkiseen esittelyyn.